UPS:n paketti toi valon pimeään

Valaistus on harmittanut jo pitkään talon sisustuksessa - kun on elänyt tietoisuudessa, että paikoillaan olevat valaisimet monessa paikassa on vain tilapäisesti paikoillaan parempien puutuessa. Nyt tilanteeseen saapui tervetullut osittainen muutos UPS:n kuriirikuorman mukana Belgiasta.

Yksi maailman kopioiduimmista valaisimista.

Glas

Valaisimet on siis Verner Pantonin suunnittelema Fun 10 Mother of Pearl eli helmiäisenä ja Diesel by Foscarinin Glas Grande. Panton on pyörinyt pitkään vaihtoehtona olohuoneeseen parin muun klassikkovalaisimen kera. Dieseliä olen puolestaan pitkään kuolannut ja alunperin oli tarkoitus laittaa niitä useana kappaleena ruokapöydän ylle. Se varsin pitkään elänyt suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut mutta ei valaisinkaan puolestaan kadonnut ajatuksista ja niinpä sellainen piti ostaa ja nyt se sitten killuu NUDin tilalla mun huoneessa tai no: meidän TV-huoneessa...
Valaisimien asennukset olivatkin mielenkiintoisia projekteja: Valopistorasia, johon Diesel kytkettiin oli kytketty siten, että +-piuhassa oli jatkuva jännite - eli asennus otsalampun valossa koko yläkerran sähköt poiskytkettynä - Sähköurakoitsija saa korjata mokansa. Funin asennus taas oli melko suoraviivainen paitsi että noi helmiäiskilluttimet tuli valmiina pötköinä jotka piti "nostaa" valaisimeen - aikaa siihen meni sellaiset viisi tuntia...
Jep ja Belgiasta sen vuoksi, että Suomen hinnoissa oli tuossa Verpanissa sellaiset 700€ Suomi lisää (Suomessa 1600€), josta ei oltu valmiita tinkimään siinä suhteessa, että ero olisi ollut edes jotenkin perusteltavissa. Diesel maksoi saman verran kuin Suomessa mutta tuli Belgiasta siinä toisen tuotteen ohessa...

Kestotesti - vuosi talossa täynnä

Rakennusblogina tämä alkaa vetämään jo viimeisiään - mitään ei oikeastaan ole kesken. Puutarhan kasvukertomuksena vuodenaika antaa rajoituksensa inspiraatiolle ja sisustuspuolellakaan ei ihan kummallisia ole tapahtunut. Merkittävintä varmaan on se, että vuosi talossa on tullut täyteen ja alkaa saamaan osviittaa siitä mikä ratkaisu, materiaali tai tuote toimii.

Positiiviset jutut:

• Päämakuuhuoneen yhteydessä oleva WC suihkulla - puhdasta aamun luksusta!
• Yläkerran oma WC suihkulla - En vaan ymmärrä pohjaratkaisuja, jossa näin ei ole tehty.
• Maalämpöpumppu - Danfoss, Tom Allenin toimittamana. Sähkön kulutus kaikkine sähköineen alle 10000 KWh/vuosi
• Öljytty parketti - naarmuja tulee mutta ei haittaa ja on todellakin parempi kuin laminaatit - laminaatit jos laittaa ja ajattelee ne vaihtavansa, niin ei sitä tule kuitenkaan tehtyä...
• Enervent - Aivan loistava vehje kaikkinensa... Jos esilämmityksen olisi tehnyt vedellä, niin se olisi täydellinen mutta kun maalämpöratkaisu tehtiin liian myöhään :-(
• Iki-kiuas - hidas mutta hyvä
• Laadukkaat tapetit - Onnistuneet valinnat meillä ja ovat "tehokkaampia" kuin tavalliset maalatut seinät
• Parrujen jättäminen kuultaviksi - eli Keittiössä eteisessä näkyvät tukirakenteet käsiteltiin vain Uulan ilonalla ja ne näyttää tosi hyvältä 

Mieltä askarruttavat:

• Keittiön ja KHH kaapit on melko herkät iskuille ja kolhuille.
• Listoitukset ja talon runko eläneet joten halkemia ilmestynyt
• Ido Select peilien valaisimet: kolmesta yksi paskana ja toinen polttanut vuoden aikana kaksi loisteputkea. Noissa tosin on kahden vuoden takuu.
• Toi pieni lasikuitutapetin osuus
• Lujamaalin "lujuus" kaikki näkyvät vauriot seinissä on Lujalla maalatuissa seinissä

Sitten hieman sisustusratkaisuja meidän taaperon huoneesta, jossa löydettiin osittainen ratkaisu pihakalusteiden talvisäilytykseen:

Ja mun huoneessa on yksi Nudin valaisin, jossa oli hieman pitkä piuha joten harjoittelin hieman kiipeilijöille tutun kasisolmun kanssa:

Viimeiset viikot on mennyt pahahkon Issiaksen kanssa ja siihen liittyen lainasin Vepsäläiseltä Tempur 7cm petarin viikoksi. Niitä siis saa testata 25€ Euron viikkohintaan, joka hyvitetään ostosta. Ei se mitään auttanut ajattelin palauttaessani mutta petarin palautusta seuraava yö oli sitten ihan hirveä eli tällä hetkellä askarruttaa, että auttoiko se sittenkin? No Tempur on muuten ihan hyvä mutta se on aivan törkeen kallis. Vertailin hieman hintoja ja koko sänkysetti 160*200cm maksaisi alennuksilla 4000-4500€ paikasta ja mallista riippuen ja nyt vaivaan päätäni, että onko mun selkä 4000€ verran kipeä ja auttaisiko se sittenkään - tulisiko siitä hukkainvestointi ja sen saman summan voisi käyttää kirurgin veitseen... Niin siis pohjimmiltaan: mikä hinta on elämänlaadulla ja onko Tempur tie parempaan?

Espoon tonttiarvonta on taas käynnissä ja siellä olisi kaksi aivan mielenkiinotoista tapausta - pitäisköhän sitä vaikka osallistua?

Omenoita puristamassa

Eilen käytiin anoppilassa testaamassa anopin tanskalaisesta puutarhaohjelmasta mallintamaa omenan puristinta. Omenat tarjosi anoppi - sadosta kun riittää puristettavaksikin. Meillä meidän kaksi puuta ei ole tuottaneet mitään.

Puristin on oikeastaan varsin yksinkertainen ja halpa: Siihen tarvitaan:

1. Vahva muovisanko
2. kakkosnelosta
3. Pari kulmarautaa 
4. Ruuveja
5. Volvo v70 auto
6. Muovisangon pohjan kokoinen pyöreä vanerilevy

Eli kustannukset noin 50000 €  - No ei tuosta Volvosta tarvita kuin tunkki, joka sinänsä on aivan turha varuste vararenkaattomassa autossa.

Tunkki siis laitetaan tuohon poikkipuun alle ja sitten hiljakseen painetaan tunkilla vanerilevyä alaspäin sangossa ja Omenamehu virtaa suoraan ämpäriin ja siitä sitten jatkokäsittelyyn... Työkalulla on saatu 40% omenien painosta mehua. Toistaiseksi jatkokäsittely on ollut tehdä siitä mehua mutta Siiderikin on "käynyt" mielessä.

Tuossa vielä kattonäkymä muutaman viikon takaa meidän takapihalle.

Oman puutarhan satoa

Kesä etenee ja puutarha alkaa vihdoin tuottaa satoa. Ruusupavut ovat kasvaneet jo parhaimmillaan nelimetrisiksi ja jos aika vaan riittää niin tuottavat vielä sadonkin. Kesäkurpitsoja ei ole tarvinnut kaupasta ostaa Heinäkuun puolenvälin jälkeen. Kesäkurpitsoja ei olla edes kasvatettu isoksi vaan ollaan poimittu ne ehkä puolet kaupan kesäkurpitsojen koosta ja jos multa kysytään niin silloin ne on parhaimillaan ja pehmeää siemen osaa ei ole paljoakaan. Kesäkurpitsan toki saa kasvatettua vaikka kuinka isoksi mutta ei ne isoina ole hyviä. Se toki harmittaa ettei ole vieläkään saanut aikaiseksi friteerata noita kesäkurpitsankukintoja.

Romainesalaatin suhteen ollaan kovin omavaraisia - ne on onnistuneet salaateista parhaiten. Romainesta on tietenkin pitänyt tehdä se todennäköisin ruoka eli Caesar-salaatti ja tehtiinpä siihen itse kastikekin ja kyllä noilla säädöillä kelpasi. Rucola lähti hyvin kasvamaan mutta sitten niiden lehdet tuli kovin reikäisiksi ja nyt ne on jo rumia ja kukkivat. No muutamat ruuat niistäkin tehtiin.

Pinaateista pinaatti epäonnistui mutta uuden seelannin pinaatista ollaan saatu ihan kiva sato. Pinaatissa on vaan se vika, että se kutistuu pannussa niin tehokaasti ettei muutama puska riitä kattamaan tarvetta - varsinkin tällaisessa pinaattiin hurahtaneessa perheessä. Eli ei noista kovin moneen pinaattiricotta pastaan ja Palak Paneeriin riitä.

Sitten vielä ne meidän tomaatit... Ei mitään kasvihuoneita - pelkkä verkko lintuja varten ja näistä kesäsäistä huolimatta niitä kypsyy tasaisesti ja niiden maku on jotain ihan muuta kuin noissa kaupan tehotuotetuissa ja raakana poimituissa. Kun talvella minimoi lentotomaattien ostamista ja odottaa kotimaisen tomaatin sesonkia, niin nyt sitä kotimaisen tomaatin sesonkina odottaa oman pihan tomaatin sesonkia. Vakavasti harkitaan kyllä kasvihuonetta ensikesäksi vaikka tilaa ei oikein olekkaan -edes pikkuinen kasvihuone...

Lapioepisodi sai sellaisen käänteen, että Fiskars toimitti meille ruuvin - lieneekö syynä edellinen blogikirjoitus vai? Alkuperäisessä Fiskarssin vastineessahan ei ruuviakaan luvattu toimittaa. Jokatapauksessa nyt varmaan täytyy hieman liimailla tai epoksoida ja laittaa ruuvi paikoilleen...

Niin joo talo on valmis - viimeinenkin lista on paikoillaan ja meillä se lista oli siis kulmalauta... Ei hommat tähän lopu siitä pitää huolen tuo idearikas vaimo. Tälläkin hetkellä on projektia tarjolla makuuhuoneeseen, tuulikaappiin, työhuoneeseen...

Fiskarsin kaksi lapiota

Meillä on kaksi Fiskarssin lapiota. Toinen vanhempi on ostettu 1999 ja sillä on rakennettu nyt kaksi taloa ja kaksi puutarhaa ja on moitteettomassa kunnossa. Ostimme toisen samanlaisen Fiskarssin lapion tänä kesänä kun luulimme luottotyökalumme kadonneen. Onneksi löysimme tuon vanhan... Tämä uusi Bauhaussista ostettu ja Puolassa valmistettu Fiskarssin lapio kesti noin tunnin ja sen jälkeen siitä alkoi kahvan ruuvi löystyä ja kahva pyöriä - eli tuote oli käyttökelvoton. Kiristeltiin ruuvia mutta sitten se ruuvi jo katosi ja käyrä näytti punaista. No Kuittia ei tietenkään löytynyt mistään, niin päätettiin sitten ottaa yhteyttä Fiskarssiin. Ja Fiskars vastasi:
"Fiskars vastaa virheellisistä tuotteista vuoden sisään mutta nyt tuote ei ole virheellinen - voisitte hankkia ruuvin jostain ja laittaa hieman liimaa" ym. muuta sontaa ilman mitään aikomusta ottaa siihen kantaa, että se liima ja ruuvi olisi kannattanut laittaa siihen lapioon jo siellä Puolan tehtaalla...

Tämä on nyt kolmas Fiskars konsernin tuote, joka on osoittautunut sudeksi meidän perheessä ja josta on reklamoitu.

Voikukan juuren poisto härpäke meni rikki eli mekaniikka ei kestänyt. Se vaihdettiin ilman kyselyjä - tunnustivat virheellisen suunnittelun ja uusi toimikin huomattavasti paremmin.
Hackman Iittalan (siis Fiskars) Matador tarttumaton pannu tarttui ruokaan puolen vuoden jälkeen niin tehokkaasti, että puolet ruuasta jäi siihen pannuun - se siitä tarttumattomuudesta ja näitä paistinpannu suunnitelun helmiä meillä oli kaksi. Molemmat pannut pestiin aina käsin ja pidettiin muutoinkin asianmukaisesti ja tehtiin kaikki netin kikat puhdistaaksemme pannun mutta lopputulos oli hankkia Tefalit tilalle peruspannuiksi. Pihvipannu on sitten erikseen... Niin perheestä löytyy 15 vuotta vanha Hackmanin kovanaama ikäänsä nähden moitteetomassa kunnossa - harmi ettei toimi induktiolla. Näistä Matadoreistakin kyseltiin Hackmanin asiakaspalvelun kautta mutta ei niissäkään kuulemma ollut mitään vikaa eli paistinpannun normaali käyttöikä on puoli vuotta...

Mutta jotenkin jää mielikuva, että laatu kiertää Fiskarsin tuotteet nykyään kohtuu kaukaa.

Puutarha hetki ennen ukkosta

Ukkonen painaa päälle - ei välttämättä uskoisi kun ei noita kauniita päiviä täällä Espoossa ole juurikaan ollut. Tosin ei tämä ihan surkeakaan kesä ole ollut. Mutta kyllä hieman teitä tämän kesän rakentajia käy sääliksi - aika samanlainen kesä kuin meillä edellista taloa rakentaessa ja silloin kyllä joutui tarkkaan taiteilemaan mm. yläpohjan villojen asentamisen kanssa.

Mutta tässäpä hieman kuvia tältä päivältä puutarhasta:

Päärynäpuun Clematiksen kukinta on alkanut 

Pieni sato saadaan kirsikkaakin - toivottavasti

Kesäkurpitsat kukassa

Easy Elegance sarjan Music Box melkein kukassa

Tänään hankittu ryhmäruusu Astrid Lindgren

Tomaatteja tulossa

Kurjenmiekat - Haukilahden rannan kannan siemenkotien siemenistä kasvatettu taimeksi anopin toimesta.

Kuvassa mm. kesäkurpitsaa, salaatteja, pinaattia, rucolaa, ruusupapuja jne. Niin ja sähköputkia  ja bambutikkuja :-)

Niin ja talo on nyt yhtä kulmalautaa ja ehkä yhtä peltiä vaille ulkoa valmis.

Puutarhasta positiivista

Pupujen, varisten ja oravien tuhojen jälkeen jotain positiivistakin puutarhasta: Ensimmäinen ruusu! Easy Elegance ruusuperheen: High Voltage.

On se hieno!

Kuvan sävyjä on hieman käsitelty Aperturella, kun noi terälehdet oli kovin valokuvateknisesti puhki palaneet.

Meillä on noita Easy eleganceja kolme muutakin (All the rage, Music Box ja yhden nimeä en just nyt muista) ja toistaiseksi näyttää siltä, että kaikki tulee kukkimaan. Mutta ruusujen tapauksessa talvi tuo kovemman haasteen eli ensikeväänä nähdään kuinka talvi on kestetty. Noh tällä kertaa on sellainen puutarha, johon voi (jalostettuja) ruusuja edes ajatella.

Rakentaminenkin on jatkunut pitkästä aikaa eli viimeiset talon ulkopuoliset työt menossa: Terassien tukipalkkien verhoilua ja naulankantojen maalausta. Jos säät sallii niin ensiviikolla on tämäkin projekti valmis ja sitten on sisällä vielä muutamia pikkujuttuja tekemättä... Niin olen sitä ihmistyyppiä joka mielellään ideoi ja suunnittelee ja vielä toteuttaakin mutta se viimeinen lopullinen nysväys on tuskaa... Eli saas nyt nähdä koska oikeasti on valmista.

Pupu - tuo ei niin ihana puutarhan vieras.

Niin kauan kuin meillä on ollut puutarha, on meille ollut selvää, että rusakot ja jänikset ei ole satujen ihania pörröisiä kilttejä otuksia vaan helvetillisiä tuholaisia kesät talvet. Vanhassa talossa päärynäpuun oksat, atsaleat sekä kevään ensimmäiset krookukset saivat kokea pupujen nälän tyypillisesti talven ja kevään aikana. Uudessa talossa ollaan selvitty melko pitkään ilman vaurioita kun meillä ei ole ollut edes puutarhaa mutta jotenkin sitä kuvitteli, ettei ongelmaa kesällä ole vaan suurin tuho tapahtuu talvella... Kuvitelmat kohtasivat realiteetit tänä aamuna - kuvat saavat kertoa kasveille kuivuutta karumman tarinan:

Tän piti tulla 2m pitkäksi nyt pituus on 30 cm

Clematis syöty aivan juuresta

Ei sitten ikinä nähty tuota kukkaa ja varsi ei sitten ronkelille pupulle kelvannut

Akileija taisi ehtiä kukkimaan

Terävä leikkausjälki akileijassa

Meidän pikkupuutarhurille on Pupu Tupuna boikotissa, niin kauan kunnes lajitoverit parantavat tapansa...

Toivottavasti noi tosta vielä lähtee - Clematiksella ei vaan ole enää mitään vihreää eli ihmeitä saanee tapahtua.

Päivänvarjo pikkuneidille

Niin kastelujärjestelmästähän voisi kertoa kokemuksia mutta kun ei sitä ole valmistumisen jälkeen tarvinnut - vettä on tullut taivaalta ihan riittämiin. Ja seuraavassa lauseessa valitan, ettei meidän pihalla ole vielä juurikaan varjoa, joten aurinko, jos se joskus näkyisikin, pääsee varsinkin iltapäivisin paistamaan näin keskikesällä täydellä voimalla ja pihasta tulee tosi kuuma tosi nopeasti.
Ei se meille aikuisille niinkään ole ongelma mutta toi meidän pikkuinen ei tykkää suorasta aurinkosta ja aurinkolasit ovat mielenkiintoisemmat toistaiseksi suussa kuin silmillä, joten päivänvarjon etsintään mars!

Katseltiin toki läpi rautakaupat, puutarhaliikkeet ja muutamat huonekaluliikkeet ja päädyimme lopuksi Cobelloon Petikkoon ja varjo oli valittu jo ennenkuin astuimme sisään eli siinä törötti ovenpielessä - viimeinen kappale ja niin edelleen ja pian se oli jalkoineen ostettukin jo.

Riviera Maison

Cobello tuntui olevan pikkuneidille kaikessa valkoisuudessaan elämys: Hihkui ja nauroi koko ajan kun olimme Cobellossa.

Jotenkin jälkikäteen tuli mieleen, että tämä koko homma oli vaimon käsikirjoittama ja ohjaama tapahtuma ja varjo oli jo valittu ennenkuin edes koko "etsintäkierros" edes alkoi :) (tunnusti just ennen tän julkaisua)

Mutta joo onhan toi omalla tavallaan aika hieno ja eiköhän toi pikkuneidille kelpaa auringonsuojaksi.

Kastelujärjestelmä

Pihaprojektin sivuprojektina asensin pihalle Gardenan kasteluputkiston. Nää on taas näitä juttuja, kun vaimo kaipaa jotain toiminnallisuutta ja mies haistaa tekniset mahdollisuudet ja sitten se onkin miehen projekti... Niin meiltä näitä esimerkkejä löytyy:

Vaimo: "olisi kiva kuunnella radiota."

Mies: "Ostin muuten meille kotiteatterin - nyt voit kuunnella radiota."

Niin "ois kiva saada noihin kukkalaatikkoihin tihkuletkut" ja siitä se ajatus sitten lähti. Viikon verran mietin kokonaisuutta ja suunnittelin ja tässä kuvatulostetta lopputuloksesta:

Istutuslaatikot ja tihkuletku

"Vesiposti" eli tuohon vaan letku kiinni

Kasteluletku - sisältää n. 20 reikää metrille

Toinen "vesiposti"

Liitoksia

Tyhjennysventtiili - alimmassa kohdassa. Paineen laskiessa vedet valuu tuota kautta ulos -> tyhjenee talveksi

Niin - ei tää mikään projärjestelmä ole. Sähköinen ohjaus ja magneettiventtiilit puuttuu...

Sisällä ja sisustuksessa ei ole hirveästi tapahtunut - tuollainen Balmuirin massiivinen nahkapeili tuli hankittua tuossa jo talvella - on vaan jäänyt blogaamatta

Tontti, Piha vai Puutarha?

Eli edistystä keskimäärin kahdelta henkilöltä reilu tunti päivässä. Tämän päivän saldo oli istuttaa kaksi luumupuuta  (tark. Sinikka ja Jubileum), tuuren pihlaja ja kaksi omenapuuta (Särsö, Pirja). Kaikki puut on nyt istutettu, kasteltu, tuettu kekkilän puusetein. Kekkilän onnellinen puuseteistä viidestä yhdeksästä puuttui puun merkkauslevy, johon pitäisi kirjoittaa lajikkeet ja lopuissakin tekstit oli ruotsiksi.

Seuraavaksi varmaan marjapensaat, sitten istutuslaatikot ja lisää perennia.

Niin onko tää vielä tontti vai vain piha vai joko tämä olisi puutarha? Tällaista tuumailtiin tänään...

Lohjan reissu takana - istutus edessä

Lohjan reissu siis takana... Karkein esimerkki taimien hinnoista: Tuivio: 4,90€ Agrimarket Virkkala, 21,90€ Muhevainen pääkaupunkiseutu. Ostettiin kymmenen eli säästö 170 euroa... Hmm...

Yhdeksän puuta ostettiin Taimi Teutarilta ja saatiin niille tiistaiksi kotiin kuljetus tänne Espooseen. Löydettiin kaikki mitä etsittiin, joten vaikka varsinaisesti noissa ei säästöä Espooseen nähden rahdin jälkeen tullutkaan, niin päätettiin kuitenkin ottaa noi sieltä - tosiaan kun kerran kaikki lajikkeet täsmäsivät, niin päätös hankinnasta oli helppo ja nyt ei tarvitse enää metsästää noita pitkin poikin. Ei todellakaan oltu ostamassa kahta omenapuuta, kahta kirsikkaa ja kahta luumupuuta vaan vaimolla oli tarkat lajikkeet mitä niiden piti olla ja kaikki löytyi - toisessa Omenapuussa tosin tehtiin lajikkeen vaihto myyjän suosituksesta.

Ja jotta peräkärryllekin saatiin tehtävää, niin lastattiin ne anopin meille kasvattamat taimet mukaan. Huomenna siis alkaa istuttaminen.

Pihaa ennen istutuksia

Avant on nyt sitten palautettu ja kolme päivää palautuksen jälkeen tuli tontille Kekkilältä 15 kuutiota puutarhamultaa. Laskettiin, että tarvitaan yhdeksän ja laitettiin hieman extroja ja nyt kun näyttää siltä, että mullat loppuu :-( Niin joo ja toi 15 kuutiota levittyy nyt sitten kottarilla ja selkä kiittää.

Vajaat 15m2 multaa

Nyt kuitenkin ollaan jo tilanteessa, että huomenna varmaankin lähdetään metsästämään puutarhaliikkeistä puita ja pensaita ja istutetaan ekat kasvit viikonlopun aikana. Lähtökohdaksi metsästykselle otetaan suunta kohti Lohjan Virkkalaa ja liikettä nimeltä Taimi Teutari. Vanhojen muistikuvien mukaan siellä on hyvät valikoimat, laadukkaat taimet ja kohtuulliset hinnat - lähtökohtaisesti Espoossa maksimissaan kaksi noista kolmesta kriteeristä täyttyy.

Muuri ja istutusallas

Aiemmin homma olisi ollut helpompi mutta kun toi kaikkia osuudenomistajia palveleva paikallinen osuusliike HOK-Elanto sulki Backaksen ja teki tilalle surkean KodinTerran Tuusulaan, niin nyt hommaa hoidetaan hieman vaikeamman kautta. Backas takaisin addressi olisi kyllä paikallaan...

Toisesta suunnasta ja vasemmassa reunassa kiveystäkin näkyvissä

Eli huomenna kohti Lohjaa ja paluukuormaan lisätään anopin potitetut taimet ja sitten loput lähiliikkeistä.

Jokatapauksessa piha siis etenee jotakuinkin "budjetissa".

Työleiri

Tämä viikko on lomaa vai onkohan tää työleiri? Kumminpäin vaan niin kiirettä ainakin pitää tuon meidän pihan kanssa. Aiemmista lapiohommista ja maanrakentajien laskuista viisastuneena vuokrasin viikoksi Avantin pikkutraktorin ja siihen kaivurin.

Nyt on kaksi päivää hommia takana ja alkaa pääsääntöisesti kaikki kukkapenkit ja puiden altaat kaivettuna ja täytettynä naapurin ylijäämä mullalla. Lisäksi vähäisten kiveysten karkeat pohjat on valmiina muttei suoristettu ja ajotietä suoristettu/tasoitettu.

Aika hyvin itseasiassa toi Avant pysyy hanskassa ottaen huomioon ettei ole aiempaan kokemusta. Kaivaminenkin onnistuu jo kohtuu hyvin muttei vielä ihan tehokkaasti. Eihän toi Avant tietenkään mikään kaivinkone ole mutta kun aikaa on ja viikon vuokralla saisi kaivurin vajaaksi kahdeksipäiväksi kuljettajineen, niin kyllä tämä Avant menettelee.

Etupihan allas ja kuoppa puulle

Etureunaan hyötypuutarha, keskelle pieni oleskelualue ja taakse mullatulle alueelle perennaviidakko. Vasempaan reunaan muuri.

Työjohtaja tarkastaa työturvallisuuden

Katsotaan viikoloppuna miltä piha näyttää... Älkää säikähtäkö - ei se valmis tule olemaan :-)

Varjoja, kiviä ja kuoppia

Vaimo on rustannut nyt pihasuunnitelmaa jo toista vuotta esim. tutkimalla kuinka meidän ja naapuritalojen varjot käyttäytyy meidän takapihaan nähden eri vuodenaikoina. Tätä varten vaimo tekaisi Google sketchupilla 3D-mallinnuksen ja sijoitti ohjelmiston koodinaatit osoittamaan Helsinkiä ja sitten vain päivämääriä ja kelloaikoja ruudulle ja varjot alkoivat piirtymään kuten kuvasta näkyy:

Kuvassa tilanne tänään 20.4 klo 16:00 ja oikeanpuoleinen talo siis meidän. 

Suunnitelman suhteen alkaa olemaan siis valmista ja nyt pitäisi niukan budjetin ja tarkan euron taloudella rykästä piha kasaan. Suunnitelmat on elänyt aika paljon syksystä. Suunnitelman eläminen taas tarkoittaa syksyllä nopeasti tehdyille pohjille pientä säätöä, joka aloitettiinkin viikonloppuna lapiovoimin. Kuusi tuntia aherrettiin ja todettiin, että pitäisi varmaan vuokrata Avant...

Kaivaus

Pohjia siis hieman tehtiin jo maarakentajan pikkukaivurin toimesta jo viimesyksynä mutta jälkeä joudutaan nyt siistimään hieman, kun tasot tuntuu olevan hieman mitä sattuu ja kiveä jossain liikaa ja jossain liian vähän.

Muurinpaikka

Esim. Naapurin vastaiseltä penkereeltä viettää melko pitkän matka talolle päin ja talon pääty on kohtuu korkealla soralla kasvillisuutta varten ja pihatien kunnan ukot jättivät keskeneräiseksi.

Aiemmin keväällä intoa pinkeenä käytiin jo Marketanpuistossa  huomataksemme, että se on umpilumessa. Lisäksi sekä Turun että Helsingin puutarhamessut on läpikäyty ja tänään käytiin Kivikoplalla tarkistamassa visuaalisesti vielä ne kivet joita niukasti mutta varmasti pihaan tuodaan. Lisäksi pakolliset Plantagenit ja muut lähialueen puutarhaliikkeet...

Näkymä Kivikoplan malliseinään

Mitä pihalle sitten tulee? No:

• Pengermuuri yo. pengertä vasten ao. kivellä
• 4*5m kiveys takapihalle
• Istutusaltaita (sisältäen hiekkalaatikon)
• Kukkapelto 
• Hedelmäpuita
• "Grilli" kun päästään vaimon kanssa yhteisymmärrykseen mallista
• Katetta
• Kiveä (lisää)

Ja mitä sinne ei tule:

• Trampoliini
• Nurmikko
• Kivettyä ajotietä

Bender Boston Antik Kivikoplalla

Vauvalle sitten joskus jotain tuon henkistä trampoliinin sijaan 

Maalämmöstä talven jälkeen...

Tai no talven ja talven... Takatalvi tulossa ja kesärenkaat autossa :( Huomenna sitten varmaan ekan kerran firman uudelle konttuurille julkisilla. Arvioitu matka-aika bussin ja VR:n avustuksella noin tunti. Elämä heittelee - projektin alkaessa tavoite oli 10 minuutin työmatkat ja julkisilla n. 25 minuuttia. Kaksi viikkoa taloon sisäänmuutosta firma ilmoitti, että firman toimisto siirtyy Käpylään... Autolla ajaa sinne noin 25 minuuttia mutta julkisilla yli tunnin. Hieman vitutti tuolloin mutta pahimmasta päästy ohi.

Mutta asiaan - maalämpöön. Taloonhan tuli Tom Alenin toimituksena Danfoss DHP-H 6 kilowatin pumppu. Olen ottanut talteen käyttötunnit marraskuun alusta saakka ihan mielenkiinnosta. Pumpun statistiikka tarjoaa käyttöpaneelista käyttötunnit lämpöpumpulle, lämpöpumpulle + 3 kW:n lisävastukselle, lämpöpumpulle ja 6/9 kW:n lisävastukselle ja käyttövedelle. Lisäksi maagisin excel-kaavoin olen laskenut pumpulle kuukausittaisen käyttöasteen (Käyttötunnit/kuukaudentunnit)

Tässä statistiikat tältä talvelta:

Kuukausi	lämpöpumppu	lisälämpö 1	lisälämpö 2	Käyttövesi	Käyttöaste
Marraskuu	197	0	1	39	31%
Joulukuu	254	0	1	45	40%
Tammikuu	340	0	1	42	55%
Helmikuu	377	9	1	40	57%
Maaliskuu	288	0	2	47	47%

Mitä tästä sitten on luettavissa? Tietäen miten pumppu toimii niin pumppu on melko passselin kokoinen meidän taloomme. Tiukimmilla pakkasilla pumppu on käyttänyt 9 tunnin ajan suoraa sähköä kolmen kilowatin vastuksen kautta ja muulloin pumpun tuottama lämpö on riittänyt. 6/9 kW:n vastukset menee tyypillisesti päälle ainoastaan kun lämminvesi loppuu eli se selittää noi pienet tunnit koko talven ajalta.

Muutoin pumpun kanssa ei ole toistaiseksi ollut mitään ongelmaa sen jälkeen kun lämpökäyrä saatiin kohdalleen ja kun vaimo oli totutettu 21 asteeseen. Tänään vaimo jo totesi talossa olevan liian lämmintä joten tarkistin Enerventin poistolämmön lämpötilan - oli 21,5 astetta...

Jaa-a projektia tuppaa - nimeltään piha... toistaiseksi reilut 20cm lunta pitää vielä raksamoottorin tyhjäkäynnillä mutta vaimo piirtää ja suunnittelee jo suuria...

Ruokaa takasta.

Yhtenä takan valintakriteerinä oli takkaa valitessamme mahdollisuus tehdä siinä ruokaa. Leivinuunia emme kuitenkaan halunneet, joten päädyimme Kermansaven takkaan, jossa takan sisälle voi laittaa ritilän vaikkakin olin skeptinen kokonaisuuden suhteen. Takkahan oli siis 190cm korkea Kermansaven Viola ja painoa vain jotain 1300 kiloa, joten askarrutti lähinnä se, että onko takka enemmän lämmön luovuttava kamina kuin varaava takka. Siis ruuanlaiton suhteen: kuinka kauan takassa säilyy riittävä lämpötila ruuanlaittoon?

Eka yritys oli riisipuuro. Takkalämpömittaria emme tietenkään olleet hankkineet ja kuviteltiin, että se lämpökarkaa kuitenkin harakoille, joten jätettiin se puuro yön yli ja aamulla meillä olikin varsin puuroutunut puuro - lopputuloksesta ei jyviä erottanut toisistaan. Jossain ruuissa ylikypsyys on paikallaan. Riisipuuro ei kuulu noihin ruokiin. Hyvä oppitunti sanoisin.

Seuraavaksi mentiin toiseen suuntaan eli klassiseen kotimaiseen karjalanpaistiin. Tässä vaiheessa meillä oli jo lämpömittari hankkittuna ja lämpötila hiilloksen loppuvaiheissa asettuikin noin 200-asteeseen ja sinne sitten paisti kypsymään neljäksi tunniksi. Kolmen tunnin kohdilla lämpöä oli vielä 120-astetta ja sehän lihan kypsymiseen riittää. Lopputulos oli ihan OK - ei kuitenkaan täysin tyydyttävä - liha ei tullut samanlaiseksi kuin sähköuunissa mutta en sen tarkemmin osaa analysoida mikä oikeastaan oli vikana. Karjalanpaistissa kun on vielä raaka-aine kysymys. Näissä kaupan karjalanpaistilihoissa kun on melkoisia laatueroja esim. Atria on huonoa verrattuna Snellmanniin.

No ei vieläkään lannistuttu vaan seuraavaksi Mankkaan K-superista (loistava lihatiski muuten) Lampaanpotka ja viereisestä alkosta pullo punaviiniä haudutukseen. Sama kuvio kuin karjalanpaistilla eli nelisen tuntia uunia ja hyväähän siitä tuli ja resepti piti painaa mieleen mutta onnellisestihan mä sen olen jo unohtanut :-)

Porsaan uuniliha. Tää on kaupasta löytyvä oudonnäköinen lihabiitti, josta tulee pitkällä paistolla sähköuunissa hyvää mutta jotenkin ei soveltunut takassa tehtäväksi. Syy lienee, että takassa ei kosteus haihdu samaan malliin kuin uunissa ja kokonaisuus jäi vetiseksi.

Kokonainen kana ostettiin Stokkalta ex tempore ja pari sitruunaa persuksistä sisään. Paistettiin kanaa reilut tunti ja se onnistui muutoin hyvin ts. hyvä koostumus ja nahkan rapeus oli kunnossa mutta sitruuna eikä suola ollut oikein imeytynyt kanaan. Olisi pitänyt laittaa molemmat varmaan nahan alle Jamie Oliverin tyyliin. Mutta seuraavalla kerralla sitten.

Gulassi - tää tehtiin viikko sitten ex-tempore. Ohje otettiin Hans Välimäen kirjasta ja lopputuloksesta voi vain sanoa, että Herra Välimäki on aivan kujalla siitä mitä Gulassin pitäisi olla. Lihasta siis tuli ihan OK mutta kun perusresepti oli kaukana mun käsityksestä gulassista, niin lopputuloskaan ei voinut kovin hyvä olla...

Mutta kaikenkaikkiaan ruuanlaitto onnistuu tuossa takassa hyvin ja kokeilut jatkuvat...

Projektin tuotokset

Yläkerran tapetointiprojekti vietiin tänään sitten loppuun saakka. Eli aamulla haettiin anoppi lastenhoitajaksi ja minä vaimon kanssa ryhdyttiin sitten nostamaan vuotia seinille. Itsellä käytännön kokemus tapetoinnista ennen tätä päivää oli jotakuinkin nolla. Tai no alakerran ongelmallisia tapetteja painelin kesällä kiinni mutta muuten olin jotenkin välttynyt tapetoinnilta tähän saakka

Mutta joo ekaksi vedettiin noi tartanit seinään. Ekat kaksi vuotaa oli jotakuinkin vaikeita ja sitten juna pääsi matkaan...

Eli menihän siinä aikaa ja ei se nyt ihan täydellinen ole johtuen mm. Mulberryn huonohkosta laadusta - Toi "sametti" (flock) ei täsmääntynyt aina oikein muun tapetin kuvioinnin kanssa, joten pientä hammastusta sametteihin tuli...

Orkideat meni jo rutiinilla ja oli todella helppoa työstää!

Nyt yläkerrasta puuttuu enää listat neljältä seinältä...